Strukturoitu vs strukturoimaton haastattelu
Yksi yleisimmistä rekrytointivirheistä on strukturoimaton haastattelu.
Tilanne on tuttu: käydään hyvä keskustelu, jutellaan taustasta, työstä ja ehkä vähän persoonastakin. Haastattelu tuntuu luontevalta ja inhimilliseltä. Lopuksi jää vahva tunne siitä, että henkilö sopisi hyvin.
Tätä kutsutaan strukturoimattomaksi haastatteluksi.
Siinä keskustelu etenee vapaasti, kysymykset vaihtelevat hakijasta toiseen ja arviointi perustuu pitkälti kokonaisvaikutelmaan.
Strukturoitu haastattelu tarkoittaa puolestaan sitä, että:
- kaikilta hakijoilta kysytään samat, etukäteen määritellyt kysymykset
- kysymykset perustuvat työn keskeisiin vaatimuksiin
- vastauksia arvioidaan ennalta sovittujen kriteerien mukaan
Ongelma strukturoimattomassa haastattelussa on tämä: ilman rakennetta jokainen hakija saa eri kysymykset ja arviointi perustuu eri asioihin.
Tutkimus on osoittanut tämän jo vuosikymmeniä. Meta-analyysien mukaan strukturoitu haastattelu ennustaa työsuoriutumista selvästi paremmin kuin vapaamuotoinen keskustelu (McDaniel et al., 1994; Schmidt & Hunter, 1998; Campion et al., 1997).
Syy on yksinkertainen:
- ensivaikutelma ohjaa keskustelua
- arviointi painottuu karismaan ja vuorovaikutukseen
- hakijat eivät ole keskenään vertailukelpoisia
Pienillä muutoksilla tilanne paranee merkittävästi:
- samat kysymykset kaikille
- kysymykset sidottu työn keskeisiin vaatimuksiin
- selkeät arviointikriteerit
- pisteytys ennen lopullista keskustelua päätöksestä
Strukturointi ei tee haastattelusta jäykkää, se tekee siitä oikeudenmukaisen ja vertailukelpoisen.
Rekrytointi ei ole lopulta ole koskaan keskustelutilanne, se on päätöksentekoa epävarmuuden alla.
Kirjoittajasta
Mika Nevasuo on kokenut suorahakukonsultti ja Talentor Finland Oy:n perustaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus vaativista johtaja- ja asiantuntijarekrytoinneista sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Mika on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri (KTM) ja hänellä on Suomen Psykologiliiton myöntämä sertifikaatti osaamis- ja kompetenssipohjaiseen henkilöarviointiin. Hänen vahvuutensa on yhdistää liiketoimintaymmärrys, psykologinen näkökulma ja dataohjattu suorahaku modernilla ja inhimillisellä otteella.
